Onko sinulle tuttua, kun työpaikalla tai koulussa työ- tai koulukaverit puhuvat pahaa poissaolevasta henkilöstä? Häntä arvostellaan ja panetellaan, mutta sitten kun hän on paikalla, ollaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tiedän tämän olevan totta monilla työpaikoilla ja koin sitä vuosia sitten itsekin eräässä työpaikassa, kun vapaalla olevista työtovereista puhuttiin pahaa kahvipöydässä. Koin aina oloni vaikeaksi tuollaisessa tilanteessa. Tiesin että minun olisi pitänyt puolustaa poissaolevaa, mutta tunnustan että aina minulla ei ollut siihen rohkeutta. Usein mietin, mitähän minusta sitten puhutaan kun olen poissa enkä näin ollen voinut luottaa työkavereihini.

Olen hämmästynyt siitä, miten paljon ristiriitoja, kateutta, pahanpuhumista ja panettelua voi olla jopa hengellisissä piireissä. Eli siellä missä pitäisi vallita rakkauden ja toisten kannustamisen ilmapiiri. Hirvittävintä on se, että jostakin ihmisestä saatetaan levittää suoranaisia valheita tai huhupuheita. Itsekin olen kokenut miten työnhakuni meinasi katketa perättömään valheeseen, joka minusta liikkui. Onneksi kuulin asiasta ja sain korjattua sen ajoissa.

Ehkä tiedät "rikkinäinen puhelin" -leikin. Siinä kuiskataan jokin lause kaverille, joka kuiskaa sen taas seuraavalle ja tämä seuraavalle jne. Viimeinen sitten sanoo mitä kuuli. Usein viesti on muuttunut ihan toisenlaiseksi kuin mitä se alun alkaen oli. Samalla tavalla on juoruissakin. Juoru kasvaa kuin lumipallo levitessään ja se voi muuttua aivan uskomattomaksi jutuksi, jota ihmiset kertovat totena. Siksi olisi aina hyvä muistaa, ettei usko suoralta kädeltä kaikkea mitä kuulee, vaan ottaa itse asioista selvää.

Minulle annettiin kerran eräästä ihmisestä hyvin negatiivinen kuva. Kerrottiin, että hän on sellainen ja sellainen. Mieleeni muodostui hyvin kielteinen käsitys tästä ihmisestä, jota en ollut koskaan tavannut. Kun sitten tapasin hänet ja opin tuntemaan, huomasinkin että hän oli todella mukava ihminen eikä ollenkaan sellainen kuin minulle oli kerrottu.

Pahanpuhuminen myrkyttää ilmapiirin. Tosin en voi väittää etten olisi itse koskaan syyllistynyt sanomaan pahaa jostakin toisesta, mutta tahdon tietoisesti yrittää olla puhumatta pahaa toisista. Huomaan usein, että jos sanon toisesta jotakin negatiivista, tulee itselle heti tosi kurja olo.

Usein pahanpuhumisen syynä on kateus. Jos joku työpaikalla on esim. kaunis, menestyvä, lahjakas ja pärjäävä, jostakin hiipii pikkupiru joka yllyttää panettelemaan kyseistä henkilöä. Toisaalta olen myös ilolla huomannut miten sellainen työkaveri, jolla on hyvä itsetunto voi sanoa tosi rohkaisevia ja kauniita sanoja. Ne tuntuvat tosi hyvältä. Kiitos sinulle työtoverini, joka niin kauniisti sanoit minulle viime viikolla. Olen saanut paljon iloa ja voimaa sanoistasi.

Voisimmeko opetalla puhumaan toinen toisistamme hyvää? Olla kannustavia ja rohkaisevia. Iloitaan toisen onnesta ja menestyksestä sillä eihän se ole meiltä pois. Näin ilmapiiri ympärillämme muuttuu ihan varmasti myönteisemmäksi.

Jaakobin kirjeessä puhutaan sanojen voimasta.

Emme aina käsitä miten suuri voima ja vaikutus sanoillamme on.

"Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa. Jos panemme suitset hevosen suuhun, me saamme sen tottelemaan itseämme ja voimme ohjata koko hevosta. Entä laivat: vaikka ne ovat isoja ja rajut tuulet heittelevät niitä, pienen pieni peräsin ohjaa laivan minne peränpitäjä haluaa. Samoin kieli on pieni jäsen, mutta se voi kerskua suurilla asioilla. Pieni tuli sytyttää palamaan suuren metsän! Ja kielikin on tuli; meidän jäsentemme joukossa se on vääryyden maailma. Se saastuttaa koko ruumiin ja sytyttää tuleen elämän pyörän, itse liekehtien helvetin tulta.
Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, nelijalkaiset, linnut, matelijat ja meren eläimet, mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä. Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni! Eihän samasta lähteensilmästä pulppua makeaa ja karvasta vettä. Ei viikunapuussa kasva oliiveja eikä viiniköynnöksessä viikunoita, vai mitä, veljeni? Samoin ei suolaisesta lähteestä juokse makeaa vettä."
Jaak. 3: 2-12

Jeesuskin puhui aika kovia sanoja fariseuksille samasta aiheesta.

"Jeesus sanoi: »Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, muttajos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Hedelmästään puu tunnetaan. Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja! Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi.»" (Matt. 12:33-37)