Elämässä voi tulla joskus eteen tilanne, jolloin tuntuu siltä, ettei jaksa omin voimin eteenpäin. Kaipaa kuin pieni lapsi suurempaa, joka pitäisi kädestä kiinni tai ottaisi syliin, kuivaisi kyyneleet poskelta, lohduttaisi, sanoisi että kaikki kääntyy hyväksi. Ahdistuksessa voi tulla mieleen, että kunpa olisi vielä pieni lapsi, joka voisi käpertyä äidin tai isän turvalliseen syliin. Sairaus tai muu elämään tullut kipeä asia voi musertaa mielen niin, että on vaikeaa jaksaa eteen päin yksin. Kaikki voimat ovat valuneet tyhjiin, on vain synkkää ja pimeää. On vaikeaa edes uskoa, että valoa voisi joskus näkyä.

Kristityn elämä ei ole vain voittosaatossa kulkemista. uskovan elämä ei ole menestysteologiaa vaan useimmiten menetysteologiaa. Me olemme kahden maan kansalaisia. Olemme matkalla taivaan kotiin, iloon ja riemuun, mutta tämä maa, jossa nyt elämme tarjoaa meille usein myös kipua, tuskaa ja ahdistusta, joskin myös ajoittain iloa ja onnea. Jeesus ei luvannut omilleen helppoa tietä, mutta hän lupasi olla omiensa kanssa. Elämme täällä maan päällä tietyn ajan, joka meille itse kullekin on suotu, mutta kuljemme kohti taivasta, todellista kotiamme joka on matkamme päämäärä. Vaelluksemme voi olla välillä hyvin vaivalloistakin. On vaikeita taipaleita, jolloin tuntuu että omat voimat ovat vähissä. Silloin tarvitsee tukea toisilta sekä rukousta, että Jumala antaisi voimia.

Elämääsi on voinut tulla surua tai menetyksiä, jotka ovat masentaneet. Tai olet tehnyt itse virheitä elämässäsi, joista tunnet syyllisyyttä. Syyllisyyskin voi aivan musertaa alleen niin että kaikki voimat ovat poissa ja itsetunto nollilla. Jos tunnet syyllisyyttä saat tunnustaa se Jumalalle näin sanoen:

Rakas Taivaallinen Isä, sinä tunnet minut. Tiedät kaikki tekoni ja ajatukseni. En ole elänyt sinun tahtosi mukaan, enkä kuunnellut tahtoasi. Olen tehnyt pahoja asioita, jotka painavat mieltäni kuten... Anna kaikki pahat tekoni, sanani ja ajatukseni anteeksi Vapahtajani Jeesuksen nimessä.

Saat ottaa vastaan

SYNNINPÄÄSTÖN sanat ja uskoa ne omalle kohdallesi.

Herra sanoo: Älä pelkää, minä olen sinut lunastanut, minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun. Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky, eikä minun rauhanliittoni horju. Näin sanoo Herra sinun armahtajasi. Saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen sovitustyön tähden. Aamen.

Jesajan kirjan luvussa 63 sanotaan:
"Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja,
muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt,
hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan,
kaikkea, minkä hän on sille tehnyt,
hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.
Hän sanoi: "Hehän ovat minun kansaani,
omia lapsiani, jotka eivät minusta luovu."
Niin hän tuli heidän pelastajakseen,
vapautti heidät ahdingosta.
Rakkaudessaan säälivänä hän lunasti heidät vapaiksi,
hän nosti ja kantoi heitä kaikkina menneinä päivinä."

Jumala on rakkaus, sanotaan Raamatussa. Hän ei vain rakasta, vaan hän on, hänen olemuksensa on rakkaus. Aina tätä ei ole helppoa uskoa, varsinkaan silloin kun itsellä on vaikeaa. Tuossa Jesajan kohdassa sanottiin, että Jumala rakasti ja sääli omaa kansaansa. Hän säälii meitäkin pieniä ihmisiä. Ei hän ole kaukana meistä. Jokaisen meidän elämänkulku on ollut ainutlaatuinen tähän saakka. Meillä on ollut erilaisia vaiheita, iloja ja suruja. Kukaan ihminen ei säästy kivuilta elämässään, kaikilla on oma ristinsä kannettavana. Mutta sitä ei tarvitse kantaa yksin. Hän, joka kärsi ristinkuoleman puolestamme, seisoo kärsivän rinnalla. Hän itkee itkevän kanssa, hän voi myös antaa lohdutuksen.

Herätyssaarnaaja Urho Muroma puhuu erilaisista kulkuneuvoista, joilla matkustamme Taivaan kotiin. Toiset saattavat ajaa mukavammissa kulkuneuvoissa kuin toiset. Kulkuneuvot ovat kuitenkin itse kullekin Herran lähettämiä ja heille sopivia. Jonkun kulkuneuvon nimi voi olla yksinäisyys, toinen voi ajaa sairaus nimisellä kulkuneuvolla. Noissa vaunuissa on monesti tukalaa ja alakuloista matkustaa. Mutta jos yksinäinen pyytää Herraa matkatoverikseen, niin matka muuttuukin erityisen siunaukselliseksi.

Sairauden vaunuissa istujakin voi välillä uupua aivan epätoivoon asti, mutta jos Herra saa tähänkin kulkuneuvoon hypätä kyytiin auttajana, niin hän virvoittaa väsynyttä matkamiestä. On erilaisia vaunuja: jollakin voi olla vaununa köyhyys, kotimurheet, masennus tai ahdistus. Silti kun Jumala on mukana vaunuissamme, muuttuu matkanteko helpommaksi. Ja kuten tuossa Jesajan kohdassa sanottiin: Jumala on luvannut kantaa meitä kun emme itse jaksa kulkea.

On kuitenkin yksi kulkuneuvo, jolla saamme kaikki matkustaa taivaan kotia kohti, sen nimi on JUMALAN ARMO. Jumala lähetti Jeesuksen meille pelastajaksi, kärsimään syntiemme rangaistuksen, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä taivaassa. Vaikka matkanteko täällä maan päällä olisi miten myrskyisää, kerran meillä on ilo ja riemu taivaassa. Jumala on kanssamme joka hetki, näin hän on luvannut. Hän pitää kädestämme kiinni ja antaa enkeleitä rinnallamme meitä lohduttamaan ja tukemaan.

Itselleni lohdullinen kohta Raamatusta on Jeesuksen sana: "Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman." (Joh. 16:33) Jeesus on suurempi kuin mikään pimeys tai ahdistus elämässämme. Hän itse on valo ja voi tuoda valon ja toivon elämämme pimeyden keskelle.

Seuraava teksti on Olavi Peltolan nettisivuilta lainattua: Mikä voi auttaa meitä kestämään vaikeuksissa jotka kohtaavat meitä?kysyy rovasti Olavi Peltola. Miten opimme sanomaan Paavalin tavoin: ”Minä olen oppinut oloihini tyytymään” (Fil 4:11, KR 38)? Heprealaiskirje kehottaa: ”Tyytykää siihen, mitä teillä on. Jumala on itse sanonut: Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää” (Hepr 13:5). Olavi Peltola kirjoittaa: Vaikka Herra haavoittaa ja sallii onnettomuuksien kohdata lapsiansa, hän ei koskaan jätä häneen turvautuvaa ihmistä yksin, vaan kärsii itse mukana. Hän ei ole jossain tähtitarhain tuolla puolen, vaan äärettömän lähellä. Vain Jumalan rakkaus voi muuttaa kärsimyksen mielekkääksi. Hän voi muuntaa onnettomuuden siunaukseksi. (Room 8:28). (Lue lisää: http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Tyydykarsimykseesi.htm)

Rukous: Jeesus, Vapahtajamme. Kiitos että rakastat meitä jokaista.

Sinä tiedät meidät jokaisen nimeltä.

Tiedät kaikki asiamme, koko elämämme.

Kiitos että tahdot johdattaa meitä jokaista niin, että pysyisimme taivastiellä. Kiitos että olet luvannut kulkea omiesi kanssa joka hetki. Olet mukana ilossa, surussa, vaikeissakin vaiheissa, kivussa ja sairaudessakin. Kosketa parantavalla kädelläsi niitä, jotka ovat sairaina ja lievitä heidän kipujaan. Anna elämänhalua ja voimaa masentuneelle. Anna ahdistuneille sinun yliluonnollinen rauhasi. Anna meille kaikille luottamus siihen, että saamme sinulta avun ja voiman jokaiseen uuteen päivään ja hetkeen jonka meille suot. Kiitos että otat käsivarsillesi juuri nyt ne, joiden kaikki voimat ovat lopussa. Tätä pyydän Jeesus sinun voimallisessa nimessäsi. Aamen.