Olin kolme päivää sairaalasielunhoitajien neuvottelupäivillä. Helsingissä. Olin näillä vuosittaisilla päivillä mukana ensimmäistä kertaa, koska aloitin työt puolikkaana sairaalapappina vasta huhtikuussa. Olipa ihanat päivät! Jännitti mennä, kun en tuntenut ketään, ja mukava tutustua uusiin kolleegoihin ja vaihtaa ajatuksia työstä heidän kanssaan. Luennot olivat hyviä ja käsittelivät tänä vuonna saattohoidon kysymyksiä ja mm. sitä millainen on arvokas kuolema. Tärkeitä kysymyksiä.

Oli ihanaa kokea miten tervetullut uutena olin sairaalapappien porukkaan ja miten lämpimästi minut otettiin vastaan. Monet tulivat juttelemaan ja vanhemmat työntekijät iloitsivat, että uusia "nuoria" tulee mukaan joukkoon. Missään työntekijöiden kokoontumisissa en ole aiemmin kokenut yhtä lämmintä ilmapiiriä kuin noilla neuvottelupäivillä. Tuntui että olemme kaikki yhtä perhettä, tuemme ja kannustamme toisiamme. Ymmärrämme toisiamme ja työmme vaativuuden ja tärkeyden.

Juhlaillallisella uudet työntekijät toivotettiin ruusun myötä tervetulleiksi porukkaan. Kirsti Aallon lämmin ja aito tapa "vetää "neuvottelupäiviä kosketti minua erityisesti. Hänestä huokuu sydämellisyys ja se, kuinka hän huomioi jokaisen ihmisen, jonka kohtaa. Hän vaikuttaa myös hyvin esteettiseltä ja taiteelliseltä ihmiseltä. Hänellä on tunneälyä ja empaattisuutta. Kirsi on niin tyylikäs, älykäs ja upea nainen!

Tänä puolena vuotena kun olen sairaalatyötä tehnyt, olen kokenut sairaalatyön erittäin sopivaksi itselleni ja tunnen olevani sairaalassa omalla ja oikealla paikallani. Sairaalapapin työ on kuitenkin usein hyvin yksinäistä ja sen vuoksi nämä vuosittaiset neuvottelupäivät ovat tosi tärkeitä. Sairaalapapin työ eroaa niin paljon seurakuntapapin työstä, että kolleegat seurakunnassa eivät aina ymmärrä työn erityispiirteitä ja vaativuutta. Siksi on tärkeää saada jakaa ajatuksia muiden samaa työtä tekevien kanssa.

Tärkein viesti, jonka neuvottelupäiviltä mukaani sain, oli se että meidän sairaalasielunhoitajien tulee arvostaa omaa työtämme. Näin sanoi eräs eläkkeellä oleva ylilääkäri, joka on pitkän työuransa aikana kokenut sairaalapappien työn todella tärkeänä terveydenhuollon kentässä. Hän sanoi: "Te olette aivan liian vaatimattomia, pitäkää esillä työtänne ja olkaa rohkeasti omalla paikallanne sairaalassa. Teette äärimmäisen arvokasta työtä."

Olen kiitollinen uusista ystävistä joita sain ja vanhempien kollegojen rohkaisuista ja lämpimästä vastaanotosta. Yhteys, tukeminen ja rohkaisu on tärkeää kaikilla aloilla. Kunpa me työntekjät osaisimme tukea ja kannustaa toisiamme enemmän. Monen työyhteisön ilmapiiri kohentuisi varmasti.