Maailma täynnä ihania naisia, erinäköisiä, erikokoisia, monitaitoisia, lahjakkaita, arvokkaita upeita naisia! Tänään kansainvälisenä naisten päivänä on hyvä miettiä, mitä naiseus sinulle merkitsee? Nautitko ja iloitsetko naiseudestasi, vai koetko alamittaisuuta jollakin tasolla, kuten äitinä, puolisona, työntekijänä, ulkonäkösi suhteen tms. Tuntuuko sinusta ettet täytä jotakin mittaa, ettet ole tarpeeksi nainen. Että jotakin sinussa pitäisi muuttaa jotta kelpaisit? Jos tunnet näin, et ole yksin tunteinesi. Valitettavasti lukemattomat naiset eivät iloitse naiseudestaan vaan kokevat itsensä kielteisesti.
 
Onko naiseus, naisellisuus sinulle ilo vai taakka? Tuntuuko sinulta, että naiselle asetetaan ulkopuolelta sellaisia vaatimuksia, joita et kykene täyttämään. Pitäisi olla seksikäs,  nuorekas, hoikka, urheilullinen, uranainen, hyvä perheenäiti ja puoliso. Mitä kaikkea muuta.. Miksi pitäisi? Kuka nämä normit määrittelee? Mistä nämä vaatimukset tulevat? Väitän, että suurelta osin mediasta. Sitten ne rakentuvat meidän sisäisiksi vaatimuksiksemme joita yritämme epätoivoisesti täyttää. Hupsuja olemme jos nämä pinnalliset käsitykset naiseudesta sisäistämme ja myymme itsemme niin halvalla.
 
Naiseus on niin paljon enemmän kuin missivartalo, isot rinnat tai pitkät hiukset. Muistan miten itse  kilpaurheilua harrastavana teininä lihaksineni ja pienine rintoineni vertailin itseäni toisiin luokan tyttöihin, joilla oli enemmän muotoja ja tunsin alemmuutta. Tunsin olevani poikamainen enkä pitänyt itseäni yhtään naisellisena.  Niistä ajoista on tultu pitkä matka tähän päivään. Tänään iloitsen naiseudestani, vaikka en ehkä täytäkään monia mittareita joita naisille asetetaan.
 
Minusta on käsittämätöntä ja järkyttävää, kun seurakunnassakin törmää siihen, että papit kokevat ettei ulkonäkö riitä työssä. Nuoremmat ja kauniimmat kolleegat ovat  muka suosituimpia ja toivotuimpia toimituksissa. Hyvä ihme sentään! Mihin on tultu. Eikö juuri kirkossa, seurakunnassa elämänkokemus ja ikä ole arvoja, jotka painavat enemmän elämän eri kohtaloissa olevien ihmisten rinnalla kulkiessa?
 
Minä kapinoin taas kerran tätä pinnallista ulkonäkökulttuuria vastaan. Sitä, että ihmistä arvioidaan sen perusteella miltä hän näyttää. Aivan järjetöntä! Vaikka tahdonkin näyttää hyvältä, en silti tahdo, että minua arvioidaan vain sen perusteella. Ulkonäkö on vain pieni osa ihmisen olemusta. Miten köyhää ja pinnallista on elämä ja ihmissuhteet jos ne pyörivät vain ulkoisten asioiden ympärillä. Ulkokuori rapistuu meillä kaikilla, mutta se mitä on sisällämme kestää. Sisäinen kauneus on todellinen arvo ja tavoiteltava asia tässä kovassa pinnallisessa maailmassa.
 
Nainen, sinä olet kaunis. Olitpa nuori tai vanha, silo- tai ryppyposkinen, laiha tai pyöreähkö. Älä mittaa itseäsi naistenlehtien  pintamittareilla. Näe itsesi Jumalan luomana, ainutkertaisena naisena, jolla on oma tehtävä ja tarkoitus tässä luomakunnassa. Ehkä olet äiti, ja se on valtava lahja ja kiitoksen aihe. Olet saanut kantaa 9 kuukautta kohdussasi lasta, jonka olet kivulla synnyttänyt. Se on kunnioitettava suoritus, josta jo ansaitsisit mitalin! Mitä väliä on sillä montako raskausarpea tai kiloa sinulle synnytyksen jälkeen jäi! Sinä olet synnyttänyt uuden ihmisen tähän maailmaan. Se on valtava asia.
 
Ja sinä nainen, joka et ole äiti, olet aivan yhtä arvokas. Ei naiseus ole yhtä kuin äitiys, kuten jotkut ajattelevat. Siksi monet lapsettomat naiset tuntevat etteivät olekaan kokonaisia naisia, kun eivät ole synnyttäneet. Mistä nämä typerät käsitykset tulevat? Mikseivät naiset rohkaise ja kannusta enemmän toisiaan, sen sijaan että suostuvat näihin typeriin malleihin? 
 
Naiseus on Jumalan luomislahja. Sinä nainen, olet Jumalan kuva. Pidä siis huolta itsestäsi. Pidä puoliasi tässä pinnallisessa kulttuurissa.  Älä kuuntele vaatimuksia, joita sinulle ulkoapäin esitetään. Anna sisäisen vahvuutesi näkyä sanoissasi, teoissasi, olemuksessasi. Kanna ylpeästi kehoasi. Kulje pää pystyssä. Tiedä, että vaikka sinua ei arvosteta aina samalla tavalla kuin miestä, silti miehet eivät pärjäisi ilman naisia.

Lakkaa itsesi sääliminen ja surkuttelu. Opettele katsomaan itseäsi lempeästi.

Herra, kiitos naiseuden lahjasta. Sinä tiedät miten vaikeaa on välillä hyväksyä itseään naisena. Välillä tuntuu, että ulkoapäin tulevat paineet meinaavat vallata mielen niin, että alkaa itsekin vaatia itseltään ihan hupsuja. Kiitos, että sinä loit minusta juuri tällaisen. Opeta minua rakastamaan itseäni, hyväksymään itseni sinun luomanasi upeana naisena. Suo että voisin täyttää elämässäni sen tehtävän, jonka sinä olet minulle tarkoittanut. Hoida sisäisiä haavojani ja eheytä naiseuttani, jotta voisin iloita sinun luomistyöstäsi.