Palmusunnuntain evankeliumi:

Joh. 12: 12-24 Seuraavana päivänä levisi tieto, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin. Ihmiset, joita oli saapunut juhlille suurin joukoin, ottivat palmunoksia ja menivät häntä vastaan huutaen: - Hoosianna!
      Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä,
      Israelin kuningas!
Jeesukselle tuotiin aasi, ja hän nousi sen selkään, niin kuin on kirjoitettu:
      - Älä pelkää, tytär Siion, sinun kuninkaasi tulee!
      Hän ratsastaa nuorella aasilla.
    Opetuslapset eivät vielä tuolloin ymmärtäneet tätä, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, he muistivat, että hänestä oli näin kirjoitettu ja että hänelle myös oli tapahtunut niin.
    Ne, jotka olivat olleet Jeesuksen mukana, kertoivat, miten hän kutsui Lasaruksen haudasta ja herätti hänet kuolleista. Tämän vuoksi, kuultuaan millaisen tunnusteon Jeesus oli tehnyt, ihmiset lähtivät joukolla häntä vastaan. Fariseukset puhuivat keskenään: "Näettekö? Mikään ei auta. Koko maailma juoksee hänen perässään."
    Niiden joukossa, jotka olivat tulleet juhlille rukoilemaan Jumalaa, oli myös muutamia kreikkalaisia. Nämä tulivat Filippuksen luo - sen, joka oli Galilean Betsaidasta - ja sanoivat: "Me haluaisimme tavata Jeesuksen." Filippus meni puhumaan asiasta Andreakselle, ja sitten he molemmat menivät Jeesuksen puheille.
    Jeesus sanoi heille: Hetki on tullut: Ihmisen Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon."

Jeesus tiesi että Palmusunnuntain riemu vaihtuisi pian kärsimykseen. Silti hän ei kääntynyt pois Jumalan tahdosta. On aivan käsittämätöntä että Jumalamme suostui pilkan ja häväistyksen kohteeksi sekä julmaan ristinkuolemaan pelastaakseen meidät. Tällaista Jumalaa, joka näin valtavasti rakastaa  itsensä uhraten ei ole missään muussa uskonnossa!

Omaa uskoani vahvistaa erityisesti se, että kaikki tapahtui kuten profeetat olivat ennustaneet jo satoja vuosia aiemmin. Tämä on vahva todistus Jumalan voimasta ja suunnitelmasta. Samalla tavalla kuin Jeesuksen syntymä, elämä ja kuolema toteutuivat aivan kuten oli ennustettu, samalla tavalla tulee toteutumaan myös Raamatun lupaukset Jeesuksen toisesta tulemisesta maan päälle ja iankaikkisesta elämästä. Kunpa me tämän käsittäisimme. Jumalan Sana on elävä, voimallinen Sana. Se antaa meille elämän sekä voiman jokaiseen hetkeen. Se antaa meille toivon ahdistuksissa. Ja kerran tulee päivä, jolloin Jeesus kutsuu omansa ikuiseen kirkkauteen ja iloon. Olethan sinä tuossa joukossa? Jos tunnet Jeesuksen jo tässä ajassa, silloin olet pelastettujen joukossa matkalla kohti taivaan valtavaa juhlaa, jonka kaltaista emme osaa täällä maan päällä edes kuvitella.

Virressä 54 säkeistössä neljä meitä pyydetään seuraamaan Jeesuksen matkaa ristintiellä. Mielestäni virressä on kauniisti ilmaistu se, miten Jeesus kerran vie omansa kotiin.

Käykäämme siis Jerusalemiin,
on ikuinen kirkkaus siellä.
Ja luoksensa kerran hän kokoaa
ne, jotka hän tunsi tiellä.

 Rukous:

Jeesus Kristus, Herramme.
Riemuhuudot ympäröivät sinut, kun ratsastit Jerusalemiin.
Mutta nyt alkaa jo hämärtää, tiedämme, että pian olet yksin.
Sinä olet matkalla kohti pilkkaa ja häpeää.
Olet matkalla kohti pimeyden ja rakkauden ristiä,
jolla annoit elämäsi toisten puolesta.
Herra, vahvista meitä kantamaan omaa kärsimystämme,
auta huomaamaan toisten tuska, kun kohtaamme sen.
Anna meille herkät korvat, jotta osaisimme kuunnella
kivun ja tuskan kieltä.
Opeta meitä luottamaan siihen, että kärsimyksessäkin sinä olet lähellä.
Anna meille ylösnousemuksen valoisa toivo,kun joudumme ahdinkoon ja umpikujaan.
Jeesus Kristus, armahda,
sinä joka Isän ja Pyhän Hengen kanssa el
ät ikuisesti. Aamen.

(rukous evankeliumikirjasta)