Koko yön olivat miehet olleet kalassa - saamatta mitään. Aamun sarastaessa turhautunut ja pettynyt olo verkkojen ammottaessa tyhjyyttään. Yksi miehistä erityisen pettynyt, sillä elämä oli ollut viime aikoina epäoikeudenmukaista muutenkin. Vaikka edessä piti olla loistava tulevaisuus. Hetkessä kuitenkin unelmat särkyivät ja oli palattava entiseen ammattiin, kalastajaksi. Mutta nyt näytti siltä, ettei sekään enää luonnistunut. Ei sintin sinttiä saaliiksi.

Pietari havahtuu ajatuksistaan, kun joku mies huitoo rannalla ja huutelee. ”Hei, miehet onko teillä mitään syötävää?”  Eipä taida olla. Yllättäen muukalainen käskee heittää verkon veneen oikealla puolelle. No, heitetään nyt sitten, vaikka koko yö on jo yritetty. Mikä lie muukalainen neuvoineen. Mahtaako tuo tietää kalastuksesta mitään.

Se, mitä sitten tapahtui tuntuu epätodelliselta vieläkin. Yhtäkkiä verkko onkin täynnä kaloja, niin että meinaa revetä. Mistä nuo kaikki kalat siihen yhtäkkiä? Hämmästys leviää miehiin kunnes yksi heistä, Johannes, keksii: se on Herra. Silloin Pietarille tulee kiire. Hän ei malta odottaa veneen lipumista rantaan kun jo pitää päästä katsomaan onko se totta. Rantaan päästyään hän näkee Mestarin tutun, rakkaan hahmon nuotion äärellä. ”Tuokaa tänne niitä kaloja joita saitte.”

Pietari meinaa pakahtua. Yhtäkkiä kaikki on niin kuin ennenkin. Mestarin seurassa kaikki oli aina niin selvää ja turvallista. Kunnes tuli pääsiäinen ja kaikki muuttui. Mestari oli jo sitä ennen puhunut tulevasta kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Kaikki kävi niin ja yllättäen. Mestari otettiin kiinni ja tuomittiin kuolemaan. Pelosta sekaisin Pietarikin kielsi tuntevansa Herraa. Kunpa sen teon saisi tekemättömäksi. Kuinka hän saattoi olla niin raukkamainen

Mutta nyt Jeesus oli taas siinä. Elossa. Ehkä Pietari saisi vielä uuden mahdollisuuden vaikka olikin pettänyt Mestarin. Ehkä Mestari antaisi anteeksi.

Pietari katsoo Mestarin lempeitä kasvoja ja tajuaa: kaikki on anteeksiannettu. Ehkä hänellä sittenkin on toivoa. Ehkä kaikkea ei olekaan menetetty vielä.

   --------------------------

 Ehkä sinäkin olet tilanteessa, jossa tuntuu että kaikki keinot on kokeiltu, mikään ei auta. Tulevaisuus näyttää synkältä, toivottomalta.

Jaksaisitko vielä heittää verkot, luottaa että tällä kertaa onnistaa. Vaikka sinä et jaksaisikaan uskoa, on yksi joka uskoo sinuun. Ristin mies, ihmisen elämän elänyt Vapahtaja seisoo rinnallasi ja vakuuttaa: Ole rohkea. Älä pelkää. Tule ja seuraa minua. Minä annan sinulle tulevaisuuden ja toivon.