Kun katsot peiliin, oletko tyytyväinen siihen mitä sieltä näet? Siis oletko tyytyväinen omaan ulkomuotoosi? Vai ajatteletko että sinussa olisi yhtä jos toista korjaamisen varaa.. Että jos tuon tai tuon kohdan kropassa voisi muuttaa niin sitten olisit onnellinen. Jos ajattelet näin et ole mitenkään poikkeava. Harva meistä varmaan on täysin tyytyväinen itseensä. Mutta miksi on niin vaikeaa hyväksyä itsensä sellaisena kuin on?

Varmasti ympäristö asettaa paineita ulkonäöllemme. Tässä ajassa tuntuu olevan kovin tärkeää se, miltä näyttää ulkonaisesti. Pitäisi olla nuori, kaunis, seksikäs ja hoikka, jotta muka pärjäisi elämässä ja elämä olisi elämisen arvoista. Tuntuu siltä että maailma on muuttunut pinnallisemmaksi ja pinnallisemmaksi paikaksi. Ihmisiä arvioidaan yhä enemmän sen perusteella miltä he ulkonaisesti näyttävät. Kauneus  ja esim. hoikkuus yhdistetään menestymiseen. Entäpä jos ei täytäkään kaikkia kriteerejä? Jos onkin vakavasti sairas tai vammautunut. Kuka tahansa meistä voi vammautua, emmekö sitten enää olekaan arvokkaita ihmisinä?

Tuntuu että ihmisiä on alettu esineellistää. Ulkonäköönsä tyytymättömät ihmiset laittavat suuria summia kauneusleikkauksiin saadakseen isommat rinnat tai takapuolen tai paksummat huulet. Mutta mistä tässä on pohjimmiltaan kysymys? Jos ihminen ei hyväksy itseään sellaisena kuin hän on, ei mikään leikkaus paranna tuota itsetuntovammaa. Sillä aina voi löytyä uusi kohta jota voisi vähän parannella.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jokaisessa meissä on ainutlaatuisia puolia ja piirteitä, joita ei ole kenessäkään toisessa. Kun Jumala katsoo sinua, hän näkee sinut kauniina ja iloitsee. Hän tietää ettei ole ketään toista sinun kaltaistasi. Hän on tehnyt sinusta ainutlaatuisen yksilön ulkonäköäsi ja kaikkia taitojasi ja lahjojasi myöten. Jos sinä halveksit itseäsi, halveksit Jumalan luomistyötä.

Todellinen rakkaus näkee ihmisen sisäisen kauneuden. Rakkaus joka perustuu vain ulkonaiseen viehättävyyteen ei tule ajan myötä kestämään. Sillä jokainen me vanhenemme ja muutumme ulkonaisesti. Sinä voit korostaa hyviä puoliasi sillä jokaisessa meissä niitä on. Mutta muista, että tärkeintä on se mitä on sisimmässäsi. Kun hyväksyt itsesi, kykenet myös rakastamaan lähimmäistäsi oikealla tavalla. Todellinen rakkaus kestää vaikka ulkonainen kauneus katoaisi sillä se perustuu paljon syvempiin arvoihin ja todelliseen toisen ihmisen tuntemiseen. Älä tyydy vähempään.

Sinun katseesi minussa

sulattaa sielustani jään

hellästi hyväilee kivun pois

  Katseesi alla  

 tunnen itseni kauniiksi

- ainakin pienen hetken

 

  Tätäkö armo

 ansaitsematon rakkaus

 - kun joku NÄKEE minut