Kävin viikonloppuna pitkästä aikaa eräässä Helsingin suurimmista kauppakeskuksista. Tuo reissu oli monella tavalla silmiä  ja mieltä avartava. Olin haaveillut ostavani viimeiset lahjat tuolta tavaraparatiisista, mutten loppujen lopuksi ehtinyt ostaa kuin yhden lahjan.

Valuin hitaaasti eteen päin  vaeltavan  ihmisjoukon perässä ja ihmettelin mistä nämä kaikki ihmiset ovat tänne juuri nyt eksyneet. Ihmiset kantoivat valtavia kasseja ja penkoivat tavararöykkiöitä. Kaupat olivat jo alentaneet hintoja, jotta ihmiset heltyisivät ostamaan enemmän joululahjoja. Pari tuntia jaksoin tungoksessa kierrellä kunnes olin henkisesti ihan poikki.. Oli pakko päästä ulos raittiiseen ilmaan. Meteli ja valtava tavaranpaljous tuntui ahdistavalta. Mietin mielessäni mihin nuo kaikki tavarat mahtuvat.. Kuka ne kaikki tarvitsee.. Ja miten
paljon jätettä niistä syntyy..


Yhtäkkiä muistin miksi olimme muuttaneet Helsingistä maalle. Juuri tämä ryysis ja tungos kaikkialla oli yksi iso syy maallemuuttoomme. Oli väsyttävää kun joka paikkaan piti jonottaa. Omaa rauhaa ja hiljaisuutta ei löytynyt edes lenkkipolulta. Sielläkin sai väistellä vastaantulevia, jotka etsivät luonnonrauhaa ja hiljaisuutta samasta paikasta.

Siinä tavaranpaljoutta ihmetellessäni kävi mielessä ajatus: tätäkö Joulu pohjimmiltaan on? Että ostamme suurella rahalla lahjoja turvataksemme itsellemme ja tuttavillemme hyvän joulumielen. Mikä on joulurauhan ja ilon hinta?

Vastaan itse, että hinta on monelle hyvin korkea. Jopa liian korkea. Monelle riittää, että Joulu on vain pinnallinen juhla, jossa ruoka, juoma ja lahjat ovat pääosassa läheisten kohtaamisen lisäksi. Toki nuo kaikki ovat tärkeitä asioita, mutta jotakin olennaista puuttuu jos siinä on KAIKKI. Itse en osaa kuvitella Joulua ilman sen hengellistä sanomaa ja merkitystä. Enkä itseasiassa koko elämää. Mitä järkeä täällä olisi elää, vain materiaa keräten, uralla edeten ja nauttien niin paljon kuin mahdollista jos koko elämä olisi siinä?

En jaksaisi elää, jos en tietäisi, että on enemmän. Että on Jumala, joka on luonut tämän maailman ja minutkin tänne siksi, että elämälläni on Tarkoitus. Elän hänen suunnitelmassaan ja paras osa tuota suunnitelmaa on vasta tämän elämän jälkeen. Mitä järkeä missään olisi jos me olisimme täällä vain sattumalta?? Ei mitään. Monelle tämä on kuitenkin totuus. Siis se, että olemme täällä sattumalta eikä mitään Jumalaa ole. Silloin on ymmärrettävää, että elämän sisältöä etsitään nautinnoista, rahasta, huvituksista, MATERIASTA. Väitän että tässä etsinnässä kaiken mammonan keskellä loppupeleissä sydämeen jää kuitenkin tyhjyys jos ei ole yhteyttä Jumalaan. Tästä tyhjyydestä laulaja Johanna Kurkelakin puhuu eräässä naistenlehden haastattelussa. Hän kertoo, miten shoppailulla yritti täyttää elämänsä tyhjyyttä, kunnes hengellinen todellisuus aukesi ja löytyi mielenrauha.
 
Yhteys Jumalaan tuo mielenrauhan ja tarkoituksen elämään. Sillä jokaisen ihmisen sisimmässä on Jumalan kokoinen aukko, jota ei täytä etelänmatkat, loistelias ura tai miljoonaomaisuus.  Mitään emme saa mukaamme kun täältä lähdemme. Vain se, mitä on sydämeemme talletettu kestää kuolemankin jälkeen.


Mitähän Maria ja Joosef tuumisivat jos eläisivät ajassamme? Kun näkisivät millaiseksi Vapahtajan syntymäjuhlan puitteet ovat muuttuneet.. Mitä sanottavaa heillä olisi ihmisille, jotka stressaavat jouluvalmisteluista ja haalivat "hikihatussa" turhaa tavaraaa toinen toisilleen nurkkiin pyörimään? Varmaan pökertyisivät kaiken hässäkän keskellä ja haukkoisivat henkeään epäuskoisina.

Jos Joulu on vain tässä kaikessa ulkonaisessa, ymmärrän hyvin stressin ennen Joulua. Ymmärrän myös sen, että huonot lahjat voivat pilata koko joulun. Jos ei ole muuta.

Minun jouluni ei mene pilalle vaikkei kaikki valmistelut menisi ihan viimeisen päälle. Miksi ottaa turhaa stressiä ruuasta tai lahjoista..? Kaikki se on vain maallista ja katoavaa. Joulu on enemmän kuin kinkku, laatikot ja lahjat. Minulle riittää se ilo ja rauha joka tulee Joulunsanoman äärelle hiljentymisestä. On toki ihana katsella lasten riemua paketteja avatessaan. Mutta kaikista ihaninta on kuitenkin tuntea sydämessään rauha ja ilo, jonka Vapahtajan tunteminen antaa. Siinä on joulun todellinen salaisuus. Tämä on arvokkain aarre minkä ihminen voi omistaa. Ja väitän, että kun tämän aarteen saa omakseen, maistuvat ne jouluherkutkin paremmilta ja lahjat tuntuvat arvokkaammilta. Sillä on löytynyt todellinen SYY juhlaan ja iloon! Joku muu (Herrani) on valmistanut Joulun minulle. Minun tarvitsee vain avata sydämeni ja ottaa vastaan. Siksi nautin ilolla ja Herraani kiittäen jouluherkuista ja rakkaitteni seurasta.

Toivon, että sinäkin löytäisit Joulun salaisuuden ja koko elämän syvimmän Totuuden, Jumalan rakkauden Jeesuksessa. Jumala antoi ainoan Poikansa syntyä maailmaan, jotta sinulla olisi Elämä iankaikkisesti. Jeesus kärsi ja kuoli ristillä, jotta sinä saisit olla vapaa ja onnelllinen Jumalan lapsi matkalla taivaankotiin, jossa on kaikkien aikojen JUHLAT! Niistä bileistä ei kannata jäädä pois!

Minä väitän, että rikkainta Joulua eivät vietä ne, jotka ovat tuhlanneet eniten juhlavalmisteluihin vaan ne, jotka ovat ottaneet maailman kalleimman lahjan (Jeesuksen) vastaan.

 
PALJONKO SINUN JOULUSI JA JOULURAUHASI MAKSAA?
 
(kirjoitus julkaistu jouluna 2008)