Mitä lähemmäksi Pääsiäinen tulee, sitä lähemmäksi minua tulet Kristus, sitä syvemmin minua koskettaa se, mikä sinussa oli ihmistä,  kuolemaa kohti kulkevaa.

Mitä lähemmäksi Pääsiäinen tulee, sitä vakavammin mietin, kulkeeko tie ihmisyyteen aina Golgatan kautta. Sinnekö on mentävä löytääkseen totuuden ihmisestä ja Jumalasta? Sieltäkö vasta alkaa toivon väylä? Onko valon lähde siellä, missä ei näy taivasta eikä vastausta?    

 -Pia Perkiö

Voi miten minua lohduttaa se, että sinä Jeesus olet elänyt ihmisen elämän. Sinä tiedät ettei elämä aina ole helppoa. Sinä tiedät mitä on tuntea kipua, tuskaa, ahdistusta, yksinäisyyttä. Sinä tiedät miltä tuntuu olla hyljätty, vihattu, yksinjätetty. Sinä tunnet minun pimeyteni ja toivottomuuteni. Sinä näet kaiken, mutta et tuomitse. Se on ihmeellistä, se murtaa minut. Niin paljon on sinun seuraajissakin niitä, jotka sanovat rakastavansa, mutta keräävät kiviä taskuunsa heittääkseen niitä tarvittaessa. Sinä Jeesus pesit opetuslastesi jalat Kiirastorstaina osoittaaksesi palvelijan esimerkin. Osoitit että suurin on se, joka palvelee. Herra, anna anteeksi, että minun on usein niin vaikeaa suostua palvelijaksi. Auta minua nöyrtymään sinun rakkautesi alla.

Sinä Jeesus kuljit ihmisen tien. En voi ymmärtää rakkautesi määrää. En voi käsittää miten suuri Jumala meillä on, kun hänellä on varaa tulla niin pieneksi ja halveksituksi. Sydämeni täyttyy kiitollisuudesta kun ajattelen Jumalan rakkautta. Kuinka Jumala tahtoo JOKAISEN pelastuvan. Hän kärsi itse rangaistuksen voidakseen pelastaa meidät.

Jumala tuntee tuskien painon.

Hänkin kaatui ristinsä alla.

Hän tietää kyllä, että ei ole voimaa

voimattomalla.

-Pia Perkiö

Voi miten Jeesus mahtaakaan surra niitä, jotka luulevat pelastuvansa omillaan, niitä, joille Jumalan rakkauden lahja ei kelpaa. Hän tekee kaikkensa vetääkseen jokaisen luokseen. Sillä mitään hirveämpää ei voi olla kuin ikuinen ero Jumalasta.

Katson vavisten rosvoja ristillä

niin lähellä Kristuksen sydäntä.

Kumpi minä, kummalla puolella?

Se katkera vai armon tarvitsija?

-Pia Perkiö