LISÄÄ RUNOJA LÖYDÄT SADUN RUNOBLOGISTA:  http://sadunmaa.wordpress.com

Pikkutyttöni
omatekoinen kortti täynnä sydämiä
kirvoitti kyyneleet silmiini
Kortin takana teksti:
"Olet hyvä äiti"

Kuin armon enkelin hipaisu sydämeen

hetkessä sieluni haavat
kasvoivat umpeen
syyllisyyden taakka nostettiin harteilta

Tätäkö se on

- armon kosketus arjessa


---------------------------------------------------------------

Viimein Herra vastasi
vaik pitkään oli hiljaa
"Miks elämäin näin raskasta on"
katkerana kysyin

"Jos tiesi ois helpompi käydä
et vois kärsiviä auttaa"

- taas vaikenen
olen hiljaa

Mitäpä siihen sanomista mulla
sinä Herra tiedät parhaiten
vaikka tehtävään toiseen vaihtaisin
jos tien helpomman saisin
Mut eipä taida olla
sellaista vaihtoehtoa sulla

Koulutus kutsumuksen mukaan siis

Herra
oletko varma, etten näänny painosi alla
"Voi lapseni", Herra vai hymyilee,
"en kuumemmaks hiillostaa anna
kuin minkä rakkaani kestää jaksat"

Herran jalkojen juuressa itken:
Sinun tiesi on sittenkin parhain
vaikka usein kapinoin
---------------------------------------------
Kielojen huumaava tuoksu

metsäpolulla

yhtäkkiä muistin
kielot äitini yöpöydällä
-   isän rakkaudella poimimat

jokin läikähti sisälläni

-   ehkäpä minäkin
kielojen tuoksussa alkuni saanut

siksikö noita kukkia niin rakastan

-------------------------------------------------


Olenko kertonut
miten hyvältä tuntuu
kun kutsut minua enkeliksi

Hetken aikaa minäkin
tunnen itseni
kauniiksi
 -   arvokkkaaksi
rakkauden arvoiseksi

--------------------------------------------

"Isi on varmasti ylpeä musta"
Pienen pojan naama loistaa
kilpaa kaulassa roikkuvan mitalin kanssa.

Sanat kaikuvat sisälläni
"Isi on ylpeä musta"
- tuovat pintaan menneisyyden kivun

Isä,
miten olisin kaivannut kuulla
kuinka suloinen olen
ja rakas
- sinun tyttäresi
 kaunis ja ihmeellinen

Isä,
oletko minusta ylpeä
Oletko ylpeä siitä,
mitä minusta on tullut

Isä,
antaisin mitä vain
jos kuulisin sanat huuliltasi:
"Rakastan sinua
-tyttäreni.
Olen sinusta ylpeä. "

Mutta koskaan en kuule noita sanoja 
sinulta.
Sinä kuolit
kun olin yhdeksän.

Miksi kuitenkin 
yhä sanojasi kaipaan

---------------------------------------------

Herrani, miks musta tällaisen teit?
näin jälleen kapinoin
Olen pettynyt itseeni
en täytä mittaa.
Kysyn miks musta tällaisen teit?

Katsot puoleeni rakkauden silmin
ja äänesi lempeän kuulen:
"Voi tyttöni rakas, kunpa näkisit itse
miten kauniisti sut muovasin.
Et ole virhe, et ole erhe,
sinut kalliisti lunastin.
Nosta pystyyn pääsi, katso Lunastajaasi,
olet ihme, aarteista kallein."

Ja silloin mun silmäni aukesi aivan
näin Mestarin kädet ja naulanjäljet,
näin Mestarin silmissä kyynelen
 -  ja itkin.      

---------------------------------------------

Herra,
sinä loit kaiken kauniiksi
- minutkin
katsoit luomaasi ja näit:
se on hyvää

Miksi on niin vaikeaa
nähdä itsensä kauniina
 - arvokkaana
hyväksyä itsensä


Psalmissa sanotaan:
"Minä olen ihme
suuri ihme
ja kiitän sinua siitä."

Herra,
anna sanojen
tulla lihaksi minussa.

Anna minun kokea
että vaikkei kukaan muu
niin  sinä
iloitset ja riemuitset minusta


Anna minun tuntea
 minä olen ihme
ainutkertainen
kaikessa vajavuudessani
sinulle äärimmäisen rakas
ja korvaamaton

-----------------------------------------

Oi Herrani,
vieläkö luokses saan tulla      
mä vaattein näin tahrituin
        Sun jalkojes juureen mä polvistun
  ne kyynelin kostuttaen

Oi Herrani, vieläkö anteeksi saan
on syntini raskaat nää kantaa
Jos hiuksillain kuivata jalkasi saan
se armahdus on mulle parhain
 
En sulta pyydä mä enempää
mut arkana kysyn vain:
vieläkö rakkautes suurin
voi peittää mun syntien muurin
 
Vieläkö armosi riittää
lapselles langenneelle
Vieläkö armosi riittää
Isän syliin palanneelle

elon kolhuissa tahriutuneelle
 ----------------------------------------------

Ota syliisi Isäni Taivaan
olen matkasta väsynyt
oma tieni vei tuskaan ja vaivaan
elon kohtalot ahdistuksiin
 
Surun sillalle jalkani astui
maahan kaaduin ja lankesin
jäi arvet niin kipeät, rumat
eikä haavani umpeutuneet
 
Silloin muistin mä Isäni sylin
ja lempeän katseensa näin
ei kuulunut moitteen ääni
vain rakkautta silmissään näin
 
Silloin ymmärsin sen, Isä Taivainen
minut tunsi jo syntyessäin
hänen rakkaudestaan aina voimani saan
jälleen alkaa mä saan uudestaan
 
Ota syliisi Isäni Taivaan
kun nyt luoksesi palata saan
oma tieni vei tuskaan ja vaivaan
nyt jo kirkkaammin armosi nään.
----------------------------------------------------
Kuin palan taivasta maan päälle sain
kun silmäsi lempeät
mua katsoi Vapahtajain

et lastasi tuominnut rakastit vain
katseesi hyväili pois tuskan viitan
 
Oi Herrani, mun Vapahtajain
laps olen niin pieni ja heikko
vain kosketus viittasi liepeeseen
ja terveeksi tulla saan jälleen
 
Kuin palan taivasta maan päälle sain
kun silmäs lempeät mua katsoi, Vapahtajain

--------------------------------------------

Ihana raikkaus
ilmassa
luonto sateen jälkeen
puhdistunut
uudistunut

Herra,
kunpa minäkin
sateesi jälkeen
yhtä raikas
puhdistettu

    kaikki lika pyyhitty pois

----------------------------------------

Mikä naisessa niin pahaa
pelottavaa
että pitää hunnun taakse kätkeä
piiloon miesten katseilta
pois näkyviltä
pois mielestä

Herra,
eikö naiseus sinun kaunista lahjaasi
tarkoitettu kukoistamaan
ei kätköön
vaan miestä ilahduttamaan

Surullista
että ihmisen rikkinäisyyden tähden
luomistyösi pyhyys särkynyt
rakkaus muuttunut himoksi
herkkyys kovuudeksi

Sinä loit kaiken kauniiksi
naisen suloiseksi
haluttavaksi
miehelle kumppaniksi

Pitääkö minunkin
hävetä itseäni
enkö saa iloita siitä mitä loit

Olen nainen
luomistyösi ihme
ainutlaatuinen

sinun iloksesi luotu


RAKKAUSRUNOJA:

En saisi
kaivata sinua
häiritä elämääsi


sano se sielulle
kaipaavalle
ikäväänsä huutavalle

- kuka kertoisi sille:
joskus parempi
unohtaa
kestää kipua
hajota palasiksi
rakkauden tähden


parempi sekin
kuin ettei olisi rakastanut
- elänyt

sano se sielulle

------------------------------------------------

Alkukesän viileydessä
kaipaan
kosketuksesi lämpöä
huultesi pehmeyttä

Tule peitokseni
että tuntuisi kesältä
etten paleltuisi

-  elämältä

--------------------------------------------------

Hassu mies
-  rakastui varpaisiini
siroihin,
kesän ruskettamiin

suuteli
sanoi niitä kauniiksi

minä nauroin hämilläni
juoksin pois
- pakoon rakkautta
läheisyyttä

koska pelkäsin
tulla niin syvästi nähdyksi
-   rakastetuksi

Tänään
muistot vuosien takaa
saavuttavat pakenevan

Katson varpaitani
hymyilen
tahtoisin tietää:
vieläkö varpaani sinusta kauniit

tule ja kerro
enää  en pelkää
en juokse pakoon
tahtoisin vain tietää

-----------------------------------------------
Elokuun vilvoittava tuuli
hyväilee kasvojani

-  kuin sinun kosketuksesi kerran

kesän kuumuus on poissa
- oletko sinäkin
kadonnut kesän mukana
vai oletko jo odottamassa minua
kevään kynnyksellä

sano että olet
niin jaksan pitkän talven

hyväile tuuli kasvoilleni
ihanan kesän muistot

---------------------------------------

Suudelmasi muisto
iholla

vielä vuosien jälkeenkin
värisen kaipauksesta


------------------------------------------------------------------
Joskus mietin
miten paljon sydän voi kestää
iloa, surua, kaipuuta
paikahtumatta

Tänään keksin:
rakkaus laajentaa sydämen alaa
raivaa tilaa
intohimolle, kaipuulle
synnyttää uusia lähteitä sielussa

Minusta tuntuu
kuin olisin niin täynnä sinua
etten enää voisi tuntea syvemmin

Ja kuitenkin
yhä uudelleen yllätät:
rakkautesi voiman alla
olen heikkoudessanikin vahva
yksinäisyydessänikin syleilyssäsi

Enkä enää ihmettele mitään
sillä tiedän:
kaikki on mahdollista sille

joka rakastaa

------------------------------------------------
Elän eilisessä

sillä eilen rakastin

Tänään pelkään
koska en näe sinua enää
Olet kadonnut menneisyyden varjoihin

Minua pelottaa yksin pimeässä

-----------------------------------------------

Syyssateen ropina
ikkunaruutuun
muistoissa kesä
- suolaiset suukkosi
ihosi lämpö

Kunpa tulisit
toisit kesän
- toivon

---------------------------------------------------
Sinun jalanjälkesi
lumessa
Enkä tahtoisi kolata pihaa
etteivät jäljet katoa

Kuka kolaisi jäljet sielustani
tekisi tilaa
-   uusille jäljille
-------------------------------------------------


Sytytä kynttilä
rakkautesi haudalle
laske kukkaset kummun päälle

Päästä irti
Anna hänen mennä

Sillä vapaaksi voi tulla
vain irti päästämällä

Mitä lujemmin unelmiisi tartut
sitä kauemmas ne pakenevat luotasi

Anna kynttilän palaa loppuun
kunnes kukat haudalla kuihtuneet
kunnes uusi elämä voittaa


----------------------------------------------------
                          
 
Enkeli olen niin hauras ja pieni
Isä Taivaan - hän tuntee tieni
minut lähetti toivoa levittämään
ilon öljyä maan päälle levittämään



 

pienen hetken sain kanssasi jakaa


ikuisuuden sen siunaus kantaa


jos on palanen taivasta maan päällä


on se hetkissä kanssasi rakkain

 

vaan on siipeni usein niin heikot ja hauraat


ei ne kanna myrskyissä maailman tuulten

 


mutta kajossa uuden aamun


mä unelmin siivin luoksesi saavun

 


kenties kerran kun siipeni kantaa


voin sulle suurimman siunauksen antaa
tuoda luoksesi tuoksua taivaan


--------------------------------------------

Ystäväni, matkakumppanini
sykkiikö sinussakin sama elämänjano?
Kuin kohiseva virta sisälläni,
jonka voimasta vapisen aivan

Pelkään, ettei rakentamani pato
voi pidätellä virran voimaa

Välillä tahtoisin purkaa padon
antaa virran käydä ylitseni
ja heittäytyä sen mukaan..

Mutta pelkään
- pelkään sisäisen virtani voimaa

Jos en kestäkään se alla
vaan murskaudun
- ajaudun haaksirikkona rantaan

Voi Jeesus, ihmisen elämän elänyt
Sinä kohtasit syntisen naisen
lupasit sammuttaa elämänjanon,
antaa elävää vettä

Lupasit ettei enää koskaan
tule jano
miks yhä kurkkuani kuivaa?

Armahda minua Mestarini
Anna löytää lähde sinusta
Anna puhdasta vettä tulvia sieluun
että ylitse vuotaa se aivan

Älä anna tyytyä korvikkeisiin
tämän maailman janonsammuttajiin

Armahda minua
armahda Herra.
Anna olla ihminen,
nainen!

Täytä sieluni kaipuu tai ota se pois
Ilman sinua näännyn ja kuolen.
En yllä pyhyyden mittaan
Silti viittasi liepeessä roikun

.



  ----------------------------------------------

YSTÄVÄN PETTÄESSÄ


Oli yö.

Näit hänen lähtevän
Hän juoksi ulos pimeyteen
Lopullisesti pois
-luotasi.

Sinä tiestit sen Herrani.
Alusta asti
tiesit kavaltajasi
Silti häntäkin rakastit.
Et työntänyt pois vaan luotit

Herra
 miten mahtoikaan koskea sinuun
kun näit ystävän pettävän
Kääntävän selkänsä sinulle
Lopullisesti ja kokonaan

Murheen vallassa Getsemanen puutarhassa
-kuoleman tuska vyöryi yli
enkä minäkään jaksanut valvoa

"Isä,  ota pois tämä malja jos tahdot"
mutten minäkään jaksanut valvoa

Ei monta ystävää ristin juurella
Olin pelkuri minäkin